maanantai 7. tammikuuta 2019

Helsingin kautta Keramoksen juhlavuoteen

Nyt on Keramoksen juhlavuosi. Jo 30 vuotta aktiivista toimintaa! Sen kunniaksi järjestämme useita näyttelyitä, joissa tottakai haluan kaikissa olla mukana. Aloitamme Rauman kaupunginkirjaston vitriininäyttelyllä keväällä, kesäinen juhlanäyttely on museon pihalla, syksyllä vierailemme P-galleriassa Porissa ja joulukuussa Seminaarin puutarhalla.  

Muutin takaisin Raumalle muutaman vuoden poissaolon jälkeen keväällä 1989 ja sain elokuun lopussa ensimmäisen lapseni. Myöhemmin asioin torin laidalla sijainneessa Tiimarissa ja siellä sivukorvalla kuulin kun kaksi tuttuani puhui jostain uudesta keramiikkayhdistyksestä. Pakko oli mennä kysymään, että mistä puhutte, voinko päästä mukaan? Ja minä pääsin!!!

Keramoksen toiminta alkoi syksyllä 1989 Kauppakatu 26:ssa. Siellä viihdyimme ensimmäiset 20 vuotta. Lyhyesti pujahdimme saman korttelin toisessa liikehuoneistossa ja vuonna 2011 muutimme nykyiseen toimitilaan torin ja kirkon väliin.

Keramoksen juhlavuosi on minulle merkittävä juhlavuosi. Kun Keramos perustettiin toteutui unelmani tehdä keramiikkkaa niin paljon kuin halusin ja ehdin, sillä sitä kautta minulle tuli osuus uuniin ja mahdollisuus esitellä töitäni yhteisissä näyttelytiloissa.

On se Keramos antanut minulle paljon muutakin. Keramoksessa on aina ollut mukana ihania ihmisiä ja meillä on kaikki nämä vuodet ollut lämmin yhteishenki ja mahtava tekemisen tohina. Olemme tehneet paljon kivoja juttuja yhdessä. Ensi kesänä matkustamme taidekurssille ja -matkalle Unkariin.


Keramoksen näyttelyiden lisäksi Helillä ja minulla on yhteinen näyttely Merikarvialla ja Rauman Taiteilijaseura vierailee Kankaanpäässä.

Tämän vuoden aloittaa Yhteinen luontomme-näyttely Helsingissä Galleria Albert IX:ssa


Näyttely on luontoaiheinen. Sopivia töitä olisi ollut useitakin, mutta päätin viedä näyttelyyn Itämeren suojeluun kantaaottavat hauruteokset.  

Hauru tarkoittaa rakkohaurua (aiemmin rakkolevä). Rakkohauru on  monin tavoin hyödyllinen levä ja puhtaan meren merkki. Valitettavasti se on vähentynyt. Muistan kuinka paljon sitä oli Rauman ja Pyhärannan/Pyhämaan rannoilla kun olin lapsi. Se oli hyvää lannoitetta ja sitä kerättiin peltoihin.




 Tein myös uusia töitä. Niissä on tyttöjä ja lintuja. Linnut ovat luontokappaleista kaikkein ihanimpia!

Sirkutus, Liverrys ja Viserrys


Kuva: Marika Kerätär Art

Kuva: Marika Kerätär Art